1. STM:n tutkimusmäärärahan hakuprosessi
Yhteistyöalueen terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä hyvinvointialue voi hakea tutkimusmäärärahaa yhteistyöalueen terveyden tutkimuksen toimikunnalta.”
Yksittäinen tutkija tai tutkimusryhmä ei voi hakea tutkimusrahaa suoraan yhteistyöalueen tutkimustoimikunnalta. Hakemuksen voivat tehdä vain edellä mainitut organisaatiot, kuten Kymenlaakson hyvinvointialue KYMENHVA.
Hakemusten on perustuttava olemassa oleviin tutkimushankkeisiin ja tutkimushankkeilla täytyy olla nimetty tutkimusryhmä ja vähintään yhdellä tutkimusryhmän jäsenistä täytyy olla työ- tai virkasuhde hakijana toimivaan julkisen sektorin organisaatioon tai asetuksella säädettyyn palvelun tuottajaan.
Kun STM on vahvistanut asetuksella rahoitettavan tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet, alueen terveyden tutkimuksen toimikunnan on otettava ne muiden tekijöiden ohella huomioon päätöksessään. Terveyden tutkimuksen toimikunta voi kuitenkin myöntää rahoitusta myös painoalueiden ja tavoitteiden ulkopuolisiin tutkimushankkeisiin.
Yhteistyöalueen terveyden tutkimuksen toimikunnan päätös määrärahan myöntämisestä on ehdollinen niin kauan kuin valtion budjetti ao. määrärahan jakovuodelle on vahvistettu.
Aluehallintovirasto maksaa kuukausittain tutkimusrahoituksen yhteistyöalueen terveyden tutkimuksen toimikunnalle, joka maksaa rahoituksen edelleen tutkimushankkeiden toteuttajille (organisaatiot). Organisaatiot hoitavat projektien kulut niille perustettavilta projektitileiltä.
Tutkimusmäärärahoja haetaan paikalliselta tutkimus-tmk:lta (KYMENHVA:n tutkimus-tmk). Organisaation on tehtävä hakemus olemassa oleviin tai käynnistymässä oleviin projekteihin perustuen kerran vuodessa yhteistyöalueen terveyden tutkimuksen toimikunnalle.
Jos hakemus organisaatiosta lähetetään, määrärahaa voidaan saada. Jos hakemusta ei alueen terveyden tutkimuksen toimikunnalle tule, ei organisaatiolla ole seuraavana vuonna jaettavaa määrärahaa.
Tietysti on mahdollista sekin, että yhteistyöalueen tutkimustoimikunta ei katso organisaation hakemusta riittäväksi eikä myönnä rahoitusta. Tämän seikan vuoksi jokaisen KYMENHVA:ssa tutkimusta tekevän lääkärin on syytä aktivoitua hakemaan tutkimusmäärärahaa ja tekemään tutkimusta, mikäli suinkin vain mahdollista.
Organisaation hakemuksen arvo riippuu niistä projekteista, joita organisaatiossa on STM:n tutkimusrahoituksella käynnissä tai käynnistymässä.
Tutkimusmäärärahan maksamiseen ja muuhun menettelyyn sekä muutoksenhakuun liittyvissä asioissa noudatetaan soveltuvin osin valtionavustuslain (688/2001) säännöksiä.
2. Miten tutkijat hakevat tutkimusmäärärahaa?
Kukin organisaatio päättää osaltaan, miten sen palveluksessa olevat tutkijat toimivat hankehaussa.
KYMENHVA:n hakemus alueen terveyden tutkimuksen toimikunnalle tullaan tekemään olemassa olevien hankkeiden perusteella ja lisäksi niistä hankkeista, jotka toimitetaan KYMENHVA:n tutkimus-tmk:lle nyt aukeavalla hakukierroksella tiettäviksi ja jotka KYMENHVA:n tutkimus-tmk katsoo sopiviksi organisaation hakemukseen liitettäväksi.
Koska tutkimusmääräraha organisaatiolle haetaan perustuen hakemuksiin, se uusi määräraha, joka saadaan, voi kohdentua vain niille projekteille, jotka ovat olleet mukana organisaation hakemuksessa. Näin ollen, valtion tutkimusmäärärahaa haetaan vain kerran vuodessa.
Tutkimusmäärärahaa voi hakea kahdessa kategoriassa: 1) tavalliset hakemukset, 2) uudet avaukset.
Uudella avauksella tarkoitetaan yliopistotasoista tutkimusta, joka edustaa hakijaorganisaatiossa uutta, innovatiivista, kokeilevaa tai muuten rohkeaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta. Merkityksellistä on esimerkiksi se, että tutkimus onnistuessaan muuttaa merkittävästi nykyisiä hoito- tai diagnosointikäytäntöjä. Uuden avauksen hakemukseen tulee vuoden 2024 määrärahojen haussa liittää viisisivuinen tutkimussuunnitelma, jonka Kymenhva:n organisaatio liittää sitten hakemukseensa yhteistyöalueen tutkimustoimikunnalle. Tutkimustoiminnan avauksiin voivat osallistua sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon toimintayksiköt.
Hakijaorganisaatio voi esitellä priorisoidulla listallaan olevan hankkeen uutena avauksena. Hakijan tulee itse perustella, miksi hanke kuuluu tähän kategoriaan täyttämällä liitteellä ”hakemus tutkimustoiminnan uudeksi avaukseksi” kysytyt tiedot.
Yksittäiselle uuden avauksen hankkeelle haettavalle rahoitukselle on asetettu rajoiksi 50000-120000 eur. Organisaatioilta odotetaan laajoja ja hyvin organisoituja ehdotuksia uusiksi hankkeiksi.
Liitteessä ”hakemus tutkimustoiminnan uudeksi avaukseksi” esitellään tiedot paitsi ervan tutkimustoimikunnalta haettavasta rahoituksesta myös tutkimuksen muusta jo saadusta, käytetystä tai haettavana olevasta rahoituksesta, jotta saadaan käsitys kokonaisrahoituksesta ja rahoitussuunnitelmasta. Lisäksi esitellään tutkimuksen aikataulu ja kustannusrakenne, jotta rahoituksen tarvetta voidaan arvioida
Uutena avauksena myönnettyä hanketta voidaan rahoittaa 1 – 4 vuotta.
Vuosittain tehty selvitys hankkeen etenemisestä ja tuloksista on edellytyksenä sille, että tutkimustoimikunta voi harkita uutena avauksena alkaneen hankkeen jatkorahoitusta uudella hakukierroksella.
Mikäli hanke ei menesty uusien avauksien arvioinnissa, organisaatio voi kuitenkin käsitellä hankkeen priorisoidulla listallaan osana organisaation hakemusta.
3. Vuoden 2024 hankehakemusten määräaika
Jotta HYKSin yhteistyöalueen terveyden tutkimuksen toimikunta voi arvioida hankehakemukset ja päättää määrärahan jaosta organisaatioille vuoden 2024 alkuun mennessä, hakuun oikeutettujen organisaatioiden on toimitettava hankehakemuksensa 15.9.2023 klo 15.00 mennessä alueen terveyden tutkimuksen toimikunnalle.
Jotta KYMENHVA:n hakemus HYKS-yhteistyöalueen terveyden tutkimuksen toimikunnalle voidaan tehdä ajoissa, KYMENHVA:n tutkimus-tmk kokoontuu hyvissä ajoin ennen 15.9.2023 päättämään KYMENHVA:n hakemukseen sisällytettävistä projekteista.
Näin ollen, kaikkia niitä tutkijoita, jotka haluavat saada osansa v. 2023 valtion tutkimusmäärärahasta, pyydetään jättämään hakemus 14.8.2023 klo 10 mennessä.
KYMENHVA:n tutkimus-tmk:lle tehtävään tutkimusmääräraha-anomukseen on liitettävä tutkijan ansioluettelo ja tutkimussuunnitelma, josta ilmenevät lyhyesti seuraavat seikat:
1) tutkimuksen nimi
2) tutkijat
3) tutkijoiden toimintayksiköt ja osoitteet
4) johdanto
5) hypoteesit sekä, kuinka hypoteesit aiotaan testata
6) tutkimuksen tavoitteet
7) materiaalit ja menetelmät (myös tilastolliset menetelmät)
8) arvio tulosten merkityksestä
9) tutkimuksen eettisyys (ml. tietosuojakysymykset)
10) kustannusarvio (palkkojen sivukuluiksi lasketaan 29 %)
11) tulosten julkaiseminen
12) viitteet
Hakemukset liitteineen toimitetaan sähköisenä työelämäprofessori Pasi Pölläselle ja sihteeri Sanna Arposelle (@kymenhva.fi) sekä Kymenlaakson tutkimustoimikunnan jäsenille (@kymenhva.fi):
– Miia Tapiola
– Pälvi Vento
– Erkki Hopsu
– Leila Vaalavirta
– Raimo Tuuminen
– Ville Varmavuo
Hakemus tehdään hakulomakkeella T 31 440529.
Hakemukseen on liitettävä myös projektin budjetti, josta ilmenevät palkat ja palkkojen sivukulut. EVO-määrärahoista voidaan maksaa palkkaa ja palkkiota seuraavan linjauksen mukaisesti:
1) EVO-tutkija on KYMENHVA:n palkkaama työntekijä
2) EVO-palkka ei saa ylittää henkilön viran kk-palkkaa
3) viran kk-palkan ylittävältä osalta voidaan maksaa tuntikorvausperusteisesti palkkiota työaikalain sallimissa puitteissa
4) tuntikorvauksen suuruutena käytetään henkilön kk-palkasta laskettavissa olevaa tuntipalkkaa
5) sekä palkasta että palkkiosta maksetaan sivukulut, ml. lomapäivät
STM:n määrittelemiä painopistealueita sovelletaan hakemusta tehtäessä.
4. STM:n asettamat painopistealueet ja niiden merkitys
Terveyden tutkimuksen määräraha on valtion avustusta siinä missä muukin valtion avustus ja sitä valvotaan kuten muutakin valtion avustusta.
STM:n asettama arviointiryhmä seuraa valtakunnallisen terveyden tutkimuksen laatua, määrää ja tuloksellisuutta sekä painoalueiden ja tavoitteiden saavuttamista. Arviointiryhmä tekee STM:lle ehdotuksen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksen jakamisesta yhteistyöalueille seuraavana nelivuotiskautena.
Yhteistyöalueen tutkimustoimikunnalle organisaatiosta tulevan hakemuksen tulee sisältää rahoitettavaksi ehdotettujen hankkeiden selkeä priorisointijärjestys (tutkimussuunnitelmien otsikot, tiedot päätutkijasta ja muista tutkimusryhmän jäsenistä ja organisaation ehdotus rahoituksen suuruudesta). Lisäksi hakemuksen tulee sisältää yhteenveto, josta käy ilmi, millä perusteella priorisointi on tehty, kuinka hyvin rahoitettavaksi ehdotetut hankkeet ovat sopusoinnussa organisaation omien tutkimustavoitteiden ja STM:n määrittelemien painoalueiden kanssa. Yhdellä rahoituspäätöksellä rahoitettavat hankkeet voivat olla korkeintaan neljä vuotta kestäviä.
Hankehakemuksen jokaisesta yksittäisestä priorisoidusta hankkeesta tulee ilmoittaa:
a. tutkimushankkeen/tutkimussuunnitelman nimi julkisessa muodossa
b. kyseisen organisaation palveluksessa olevan päätutkijan nimi (voidaan esitellä myös koko muu tutkimusryhmä)
c. hankkeen yhteistyötahot
d. hankkeen suunniteltu kesto (hankekausi vuosien 2023 – 2026
välillä)
e. hankkeelle esitettävä kokonaisrahoitus
f. kustakin priorisoidusta hankkeesta on ilmoitettava, kuinka suuri osuus (euroina) hankkeesta kohdistuu STM:n asetuksella 888/2019 säädetyille painoalueille.
Koska Kaakkois-Suomen väestö on yksi koko maailman ikääntyneimmistä väestöistä, KYMENHVA:n tutkimus-tmk:n painopistealueina ovat olleet:
1. väestön ikääntymiseen liittyvä tutkimus,
2. väestön ikääntymisestä selviytymistä auttava tutkimus.
Näin ollen, kaikki KYMENHVA:n tutkimus-tmk:n jo rahoittamat, käynnissä olevat projektit liittyvät näihin painopistealueisiin tavalla tai toisella. Näitä KYMENHVA:n painopistealueita pyritään soveltamaan jatkossakin.
Organisaation hakemuksen tekemisessä siis kiinnitetään huomiota siihen, kuinka projektit suhtautuvat STM:n asettamiin painoalueisiin. Yhteistyöalueen tutkimustoimikunta arvioi hakemuksen ottaen huomioon STM:n asettamat painoalueet, mutta se voi myöntää rahoitusta myös projekteille, jotka eivät suoranaisesti STM:n painoalueisiin liity. STM arvioi rahoituspäätökset vuosittain tarkistaen painoalueiden ottamisen huomioon ja tuloksellisuuden.
Nelivuotiskaudella 2020-2023 STM:n asetuksella 888/2019 säädetyt terveyden tutkimuksen tavoitteet ovat seuraavat:
1) edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tehtävän korkeatasoisen ja vaikuttavan terveyden tutkimuksen kautta;
2) edistää terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta;
3) tuottaa uutta tietoa sekä huolehtia sen levittämisestä ja hyödyntämisestä terveydenhuollossa ja muualla yhteiskunnassa.
Nelivuotiskaudella 2020-2023 STM:n asetuksella 888/2019 tutkimuksen painoalueet ovat seuraavat:
1) kliininen ja translationaalinen terveystieteellinen tutkimus ja tutkijan urapolun tukeminen;
2) tulevaisuuden dataintensiivisten tutkimusmenetelmien saaminen terveydenhuollon käyttöön;
3) terveys- ja hyvinvointieroja kaventavan palvelujärjestelmän kehittämistä tukeva tutkimus.
Yhteistyöalueen tutkimustoimikunnan tulee ohjata yllä mainituille painoalueille vähintään 50 prosenttia kunakin vuonna sen käytettävissä olevasta yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta.
Organisaation hakemuksen allekirjoittaa henkilö, jolla on ao. organisaation nimenkirjoitusoikeus. Tutkimusryhmän hakemuksen organisaatiolle allekirjoittaa tutkimusryhmän vastuullinen johtaja.
5. Hakemuksien arviointi HYKS-yhteistyöalueen terveyden tutkimuksen toimikunnassa
Hanke-ehdotuksia priorisoitaessa huomioon otettavia seikkoja:
– perustelu tutkimuksen yliopistotasoiselle tieteelliselle laadulle
– tutkimuksen merkitys hakevan organisaation kannalta ja terveyden- tai sairaanhoidon valtakunnallisen kehittämisen kannalta (esim. miten tutkimus liittyy hakevan organisaation toimintaan ja toteuttaa sen tutkimusstrategiaa)
– tutkimussuunnitelman tiivistelmään liitetään kuvaus tutkimuksen tavoitteesta sekä kysymyksenasettelusta niin, että se kertoo, miten tutkimus toteuttaa STM:n asetuksessa 888/2019 määriteltyjä tavoitteita ja mihin asetuksessa mainittuun painoalueeseen tutkimus mahdollisesti kuuluu
– innovatiivisuus
– toteuttamiskelpoisuus
– tutkimukseen liittyvä tutkijakoulutus
– tutkimusta tukeva kansainvälinen yhteistyö
– tutkimukseen liittyvä julkaisutoiminta
– tutkimuksen potentiaalisesti tuottamat kaupalliset innovaatiot.
Eduksi arvioinnissa voidaan katsoa se, että ehdotukset sisältävät tutkimusryhmien välistä, monitieteistä, organisaatioiden välistä ja alueellista, erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä.
Rahoitustarpeen arvioimiseksi tutkijaa/tutkimusryhmää pyydetään ilmoittamaan myös, onko tutkimus saanut muuta kilpailtua rahoitusta.
Tutkijan/tutkijaryhmän hakemuksessa organisaatiolle on kuvattava, miten tutkimussuunnitelma vastaa yhteistyöalueen tutkimustoimikunnalle STM:stä määriteltyjä tutkimuksen painoalueita ja tavoitteita.
Tutkimushankkeella tulee olla tutkimusryhmä, jonka jäsenistä ainakin yksi toimii tutkimuksessa hakevan organisaation palveluksessa.
Tutkimushanke-ehdotuksessa tulee esitellä organisaatiossa toimiva tutkimusryhmä ja mahdolliset organisaation ulkopuoliset yhteistyökumppanit.
Organisaation palveluksessa olevaa hankkeen johtajaa kutsutaan päätutkijaksi. Päätutkijan apurahat, muu ulkopuolinen täydentävä rahoitus ja julkaisutuotanto muutamalta aiemmalta vuodelta otetaan huomioon hakemusta arvioitaessa.
6. Myönnetyn rahoituksen käyttö
Määrärahasta tehtävässä päätöksenteossa noudatetaan lakiin perustuvia esteellisyyssäännöksiä.
Yhteistyöalueen terveyden tutkimuksen toimikunnan valtion budjettimäärärahasta myöntämä tutkimusrahoitus maksetaan hakevalle organisaatiolle ao. budjettivuoden aikana riippumatta siitä, onko määrärahaa haettu yksivuotiseen tutkimustoimintaan vai 1-4 vuodeksi suunniteltuun tutkimustoimintaan.
Kalenterivuoden aikana tutkimustoimikunnan myöntämän tutkimusrahoituksen maksamisen kuukausierät määräytyvät sen mukaan, kuinka aluehallintovirasto maksaa valtion tutkimusrahoituksen yhteistyöalueen tutkimustoimikunnan tilipaikkana toimivan HUS-hyvinvointialueen tilille.
Hakemuksen perusteella myönnetty tutkimusmääräraha on rahoituksen saavan organisaation budjettimäärärahaa, johon tutkimuksen tutkimusryhmälle myönnetään käyttöoikeus, mutta johon ei synny apurahan kaltaista subjektiivista oikeutta.
Tutkimuksen määrärahojen käyttö on rahoituksen saaneen organisaation nimissä tapahtuvaa toimintaa ja siihen sovelletaan lakiin ja asetukseen perustuen organisaation sääntöjä ja ohjeita.
Määrärahoille suositellaan laadittavaksi erillinen tulo- ja menoarvio.
Monivuotisesta hankkeesta tutkimusrahoituksen saaja on velvollinen tekemään vuosittain selvityksen tutkimuksen edistymisestä. Huonosti edistynyt tutkimus voidaan keskeyttää.
Määrärahoja koskevien tili-, kirjanpito- ja seuranta-järjestelmien tulee olla määrärahaa saavissa yksiköissä sellaiset, että tutkimusmäärärahan kohdentamista ja käyttöä voidaan seurata ja että siitä voidaan raportoida.
Määrärahaa saavien organisaatioiden (hyvinvointialueiden) on annettava käyttövuotta seuraavan vuoden kesäkuun alkuun mennessä yhteistyöalueen tutkimustoimikunnalle selvitys siitä, miten ne ovat käyttäneet yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen saamansa rahoituksen.
Raportoinnista voidaan antaa lisäohjeita hankekauden aikana mm. STM:n asettamien vaatimusten mukaisesti.